Pekka Metsäntähti

Psykologi ja psykoterapeutti

Mitä kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia on?

Kognitiivis-konstruktiivinen suuntaus edustaa kognitiivisen psykoterapian kehityslinjaa, johon on vaikuttanut konstruktivistinen tietoteoria. Konstruktivismi on filosofinen metateoria, johon liittyy eri suuntauksia, mutta yhteistä niille kaikille on ajatus siitä, että objektiivista totuutta ei ole mahdollista saavuttaa. Totuuden ajatellaan olevan monitasoista ja riippuvaista kontekstista, jolloin tiedon validiteetti perustuu siihen, miten koherentisti se on yhteydessä muuhun tietoon. Tiedon rakentuminen nähdään tapahtuvan yksilön aktiivisen konstruoinnin tuloksena. Kognitiivis-konstruktiivisen ajattelun mukaan ihmisen psyyke nähdään hierarkkisena siten, että syvät ydinprosessit määräävät psyyken pintarakenteita ja näin ollen ihmisen toimintoja. Kognitiivis-konstruktiivisen teorian mukaan yksilö järjestää tietojaan ja kokemuksiaan niin, että niistä muodostuu pysyvä kuva itsestä ja ympäristöstä, ja tämä toimii perustana yksilön identiteetille ja toiminnalle. Näin yksilö kykenee arvioimaan itseään ja ympäröivää todellisuutta realistisesti. Kognitiivis-konstruktiivisessa terapiassa pyritään ymmärtämään, miten asiakkaat käsittelevät ja muodostavat merkityksiä henkilökohtaisista kokemuksistaan. Terapeutin tavoitteena on auttaa asiakasta lisäämään itsehavainnointitaitojaan ja kykyä tiedostaa omaa toimintaansa ja ajatteluaan. Terapia tähtää uudenlaisten merkitysten muodostamiseen sen sijaan, että ongelmia korjattaisiin tai parannettaisiin huomioimatta asiakkaan yksilöllistä merkityksenantoprosessia. Asiakkaassa tapahtuva muutos terapian aikana riippuu pitkälti hänen kyvystään refleksiivisyyteen sekä itsetietoisuuden tasosta ja laadusta. Refleksiivisyys on kykyä kohdistaa huomio itseen ja refleksiivinen toiminta edellyttää mielensisäisten prosessien metakognitiivista tarkastelua. Itsetietoisuuden kehitys perustuu siihen, että terapiassa asiakas tavoittaa joustavampaa ajattelua. Tavoitteena on muutos persoonallisuuden rakenteiden järjestelmissä niin, että minän syvärakenteet voivat tulla joustavammiksi ja adaptiivisemmiksi. Tähän päästään siten, että pyritään tunnistamaan omia sisäisiä prosesseja ja katsomaan niitä ulkopuolisen silmin.

Refleksiivinen itseä kohtaan kääntyminen auttaa pääsemään ulos ilman tietoisuutta tapahtuvasta toiminnasta ja ajattelusta. Vähitellen ongelmallinen kokemus ymmärretään abstraktina ja integroituna käsityksenä itsestä ja maailmasta. Kognitiivis-konstruktiivisessa terapiassa asiakas pyrkii omien kokemusten avoimempaan kohtaamiseen, jonka seurauksena asiakkaan tietoisuus itsestä lisääntyy ja hän ymmärtää paremmin omia tunteitaan, ajatuksiaan ja toimintaansa. Terapeuttiseen muutokseen liittyy myös hyväksyvämpi suhde itseen, johon sisältyy lisääntynyt arvostus itseä kohtaan sekä kyky antaa anteeksi ja lohduttaa itseä. Terapian kuluessa asiakkaan omaa aktiivisuus parantuu, jolloin asiakkaan tunne toimijuudesta lisääntyy vahvistaen hänen kokemustaan oman elämänsä hallinnasta. Muutos refleksiivisessä prosessoinnissa sisältää ongelmallisen kokemuksen tunnistamisen ja uudenlaisen yhteyden saamisen tähän kokemukseen. Muutoksen myötä ongelmallinen kokemus voidaan hyväksyä paremmin osaksi itseä ja yksilökokee, että hänen mahdollisuutensa säädellä ongelmallista kokemusta lisääntyy.